Luumupuut

Maukkaat ja mehevät luumut!

Luumupuista on saatavilla useita maatiaiskantoja, jotka ovat runsassatoisia ja talvenkestäviä. Etelä-Suomessa menestyvät myös ns. herkkuluumut, joiden hedelmät ovat suuria ja meheviä. Suuri osa luumulajikkeista on itsepölytteisiä. Poikkeuksen tekee Yleinen keltaluumu, joka vaatii pölyttäjän vierelleen, esim. punaluumun. Kaikki luumulajikkeet hyötyvät kuitenkin ristipölytyksestä, joten paras sato saadaan istuttamalla eri lajikkeita vierekkäin.

Kasvupaikka ja -alusta

Luumupuut istutetaan loiviin rinteisiin tai tasamaalla kumpareeseen. Ne ovat hedelmäpuista kaikkein herkimpiä maan liialle kosteudelle. Lämmin ja aurinkoinen kasvupaikka on tärkeää kukinnan onnistumiselle ja sadon kypsymiselle. Tuulilta suojatulla kasvupaikalla luumut pysyvät puussa, eivätkä varise ennen aikojaan. Maan tulee olla kuohkeaa ja ilmavaa, tiiviit savimaat kevennetään karkealla hiekalla ja kompostimullalla. Runsas kalkitus esim. dolomiittikalkilla on eduksi, luumut menestyvät parhaiten maassa, jonka pH on 6-7.

Istutusaika

Luumu- ja kriikunapuita on saatavissa astiataimina, joita voidaan istuttaa keväästä syksyyn. Istuta syksyllä kuitenkin ajoissa, jotta taimet ehtivät juurtumaan ennen talven tuloa.

Istutus

Luumut ja kriikunat jäävät pikkupuiksi, istutusväliksi riittää noin 3 m. Astiataimista poistetaan kasvatusastia ja taimi istutetaan juuripaakkua rikkomatta. Taimien entinen kasvusyvyys näkyy rungon kuoressa vaalean ja tumman kohdan rajana ja puut istutetaan hieman entistä kasvusyvyyttä syvempään. Puun jalonnuskohta tulee kuitenkin jäädä maanpinnan yläpuolelle. 3/4 istutuskuopasta täytetään mullalla, jonka jälkeen kastellaan runsaasti, n. 20-30 litraa/puu. Kun vesi on imeytynyt, kuoppa täytetään kokonaan ja maa tiivistetään kevyesti.

Tukeminen

Puut tuetaan vahvoilla tukiseipäillä. Tukien avulla puu juurtuu paikalleen nopeasti ja kasvaa suoraan. Tukiseiväs lyödään istutuksen yhteydessä ennen mullan lisäystä tukevasti pohjamaahan. Runko sidotaan tukeen sidontanauhalla kahdesta kohtaa. Siteen on oltava tiukka, mutta se ei saa hiertää puun kuorta rikki.

Kastelu

Istutettuja puita kastellaan reilusti, 20-30 l vettä tainta kohden kerran viikossa. Syksyllä tai runsaiden sateiden jälkeen kastelutarve on vähäisempi. Puun ympärille tehty kastelusyvennys helpottaa työtä, eikä vesi valu juurten ulottumattomiin. Kastelusyvennys tasoitetaan syksyllä, etteivät sadevedet keräänny rungon ympärille.

Lannoitus

Luumupuiden lannoitukseen soveltuvat parhaiten marja- ja hyötykasveille kehitetyt lannoitteet. Ne sisältävät runsaasti mm. fosforia ja kaliumia, jotka parantavat sadon laatua ja määrää. Voimakasta typpilannoitusta tulee välttää, sillä maltillisesti kasvava puu talvehtii parhaiten ja tulee pitkäikäiseksi.

Leikkaus

Luumu- ja kriikunapuiden leikkaustarve on vähäinen. Toisiaan hankaavia ja huonokuntoisia oksia poistetaan, samoin kuin varttamiskohdan alapuolelta kasvavat juurivesat. Voimakkaasti kasvavia nuoria versoja typistetään kolmanneksella. Keväällä luumupuissa on voimakas nestevirtaus, minkä vuoksi leikkaukset tehdään syyskesällä, syksyllä sadonkorjuun jälkeen tai aikaisin kevättalvella, helmi- maaliskuussa.

Muu hoito

Runsaina satovuosina luumupuille (etenkin Victoria-lajike) tehdään raakileharvennus. Sadon laatu pysyy tällöin hyvänä, puu jaksaa kantaa sadon painon ja talvehtii paremmin. Hedelmäpuiden alustat pidetään mulloksella tai katetaan kuorirouheella. Syksyllä puiden runko ja alimmat oksat suojataan tiheäsilmäisellä verkolla jäniksiä vastaan. Lumen tallaus puun ympärillä vaikeuttaa peltomyyrän liikkumista ja muovinen runkosuojus suojaa puun runkoa myyrien tuhoilta.   

Copyright; Kauppila Oy; kaikki oikeudet pidätetään.