Puutarhavadelmat

Aromikkaat ja raikkaat puutarhavadelmat!

Puutarhavadelmat ovat suosittuja ja varmasti maukkaimpia marjakasvejamme. Luonnonvadelmaan verrattuna marjat ovat suurempia ja sato runsaampi. Muista marjakasveista poiketen vadelman versot ovat kaksivuotisia, ensimmäisenä vuonna ne kasvat lähinnä pituutta ja vasta toisena kesänä haaroittuvat, kukkivat ja tekevät marjoja. Marjoneet versot kuihtuvat syksyllä pois. Vadelmakasvustoissa on siten aina sekä ensimmäisen että toisen vuoden versoja. Vadelma tuottaa satoa jopa 10-15 vuotta, mutta runsain sato saadaan 2-3 vuoden kuluttua istutuksesta. Kasvuston uusiminen 4-6 vuoden välein onkin suositeltavaa. Marjat kypsyvät heinä- ja elokuussa. Sato puhdistetaan ja lajitellaan jo poimintavaiheeessa, koska marjojen ulkonäkö kärsii useista käsittelykerroista. Kauneimmat pakastemarjat saat, kun pakastat marjat laakealla vadilla ja laitat vasta jäätyneet marjat rasioihin.

Kasvupaikka ja -alusta

Aurinkoisella kasvupaikalla marjat kypsyvät maukkaiksi ja sadosta tulee runsas. Vadelma menestyy parhaiten paikassa, johon eivät osu voimakkaat tuulet. Tuulen riepotuksessa pitkät versot voivat saada vaurioita ja marjat varisevat. Multava, tasakostea ja lämmin maa on parasta vadelmalle. Karkea hiekkapohjainenkin maa on hyvää, jos vain kastelusta voidaan huolehtia. Savisessa maapohjassa menestyvät lajikkeet, jotka tekevät runsaasti juurivesoja, kuten Ottawa ja Muskoka. Maan kalkitseminen ei yleensä ole tarpeen, sillä vadelma viihtyy hapahkossa maassa, jonka pH-luku on 5,5 - 6,5. Kasvupaikka puhdistetaan huolellisesti monivuotisista rikkakasveista, sillä myöhemmin niiden hävittäminen vadelmakasvuston seasta on hankalaa. Vadelmakasvusto voidaan perustaa myös mustalle muoville tai mansikkakankaalle, jolloin rikkakasvien torjuminen helpottuu.

Istutusaika

Esipakatut vadelmat istutetaan keväällä kasvukauden alussa tai syksyllä. Astioissa kasvatettuja vadelmia voidaan istuttaa koko kasvukauden ajan.

Istutus

Taimien istutusväli on 50-80 cm lajikkeen rehevyydestä riippuen. Istutusrivi muotoillaan 70 cm leveäksi ja 20 cm korkeaksi harjuksi. Tällöin maapohja lämpiää nopeammin, versojen kevätkasvu ja siten satokin aikaistuu. Ennen istutusta paljasjuurisia taimia liotetaan vedessä parin tunnin ajan, myös istutuskuoppa kastellaan perusteellisesti. Taimien juuret levitetään istutuskuoppaan hajalleen, luonnolliseen asentoon. Vadelmaa ei pidä istuttaa liian syvään, juurenniskan päälle multaa laitetaan vain muutama sentti. Haaroittumisen edistämiseksi lepotilassa olevat versot leikataan istutuksen yhteydessä 10-15 cm korkuisiksi. Syksyllä istutetut taimet leikataan vasta seuraavana keväänä. Astioissa kasvatetut taimet istutetaan juuripaakkua rikkomatta istutuskuoppaan. Niitä ei leikata, sillä taimet ovat jo valmiiksi runsasversoisia sekä usein täydessä kasvussa. Vastaistutettuja taimia tulee kastella säännöllisesti, ne eivät kestä kuivumista.

Tukeminen

Maurin Makea-lajike ei kaipaa tukemista. Se on kasvutavaltaan pensasmainen ja kasvaa vain runsaan metrin korkuiseksi. Muut lajikkeet kasvavat pituutta enemmän ja tarvitsevat tuentaa. Käytössä on kaksi erilaista tuentatapaa. Molemmissa tavoissa rivien päihin ja 3-4 metrin välein vadelmariviin lyödään tukevat tolpat suoraan linjaan. Yleisimmin käytetyssä parilanka- eli T-tuennassa tukitolppiin kiinnitetään n. 50 cm pituiset poikkipuut 70 ja 120 cm korkeudelle. Poikkipuiden päiden kautta kiinnitetään tukevat galvanoidut tai muovitetut rautalangat, joiden väliin vadelman versot saavat kasvaa vapaasti. Riviväli T-tuennassa on 2-2,5 metriä. Toisessa tavassa eli V-tuennassa jokaiseen tukitolppaan kiinnitetään vain yksi 100-120 cm pitkä poikkipuu noin 120 cm korkeudelle, jonka päihin tukilangat kiinnitetään. Satoa tuottavat versot taivutetaan vuorotellen eri puolille ja kiinnitetään tukilankoihin, jolloin uudet versot saavat kehittyä kasvuston keskelle. Kasvusto pysyy ilmavana ja marjojen poiminta on helppoa. V-tuenta vaatii enemmän tilaa ja 3,5 - 4 metrin rivivälit.

Kastelu ja lannoitus

Vadelmatarhassa ei pohja- eikä sadevesi saa jäädä seisomaan pensaiden tyville. Toisaalta kuivassa maassa pensaita kannattaa kastella, sillä hyvä vedensaanti parantaa huomattavasti marjojen kokoa ja sadon määrää. Käytännön työtä helpottaa suuresti tihkukasteluletku, joka voidaan asentaa suoraan vadelmariviin. Lehdistö ja kypsyvät marjat pysyvät myös terveempinä, kun niitä ei kastella. Vadelma ei yleensä tarvitse voimakasta lannoitusta, keväällä lannoitus puutarhan yleislannoitteilla riittää. Myös Mansikkalannos sopii tarkoitukseen hyvin.

Leikkaus

Syksyllä marjoja tuottaneet ja kuihtuneet varret leikataan maanrajasta lähtien pois. Uudet kesän aikana kasvaneet versot luonnollisesti jätetään ja ne marjovat seuraavana kesänä. Keväällä vadelmakasvustosta poistetaan heikot ja talven aikana viottuneet versot. Runsaasti versovilla lajikkeilla kasvustoa harvennetaan niin, että satoa tuottamaan jää T-tuennassa 10-12 versoa rivimetrille ja V-tuennassa 20 versoa rivimetrille. Pitkät hontelot versot voidaan lisäksi katkaista noin 150 cm korkeudelta haaroittumisen edistämiseksi.

Kasvinsuojelu

Tärkeintä kasvinsuojelussa on perustaa kasvusto paikkaan, jossa se viihtyy hyvin. Hyväkuntoiset taimet vastustavat tauteja ja tuholaisia aina parhaiten. Leikkauksilla ja harvennuksilla kasvusto pidetään ilmavana, jolloin etenkin kosteina kesinä vadelmia vaivaava harmaahome pysyy kurissa. Vadelman versotauti on kiusallinen tauti, joka ilmenee ensimmäisen vuoden versoissa sinipunertavina tai ruskeina laikkuina. Leviäimisen ehkäisemiseksi saastuneet osat poistetaan heti niiden ilmestyessä ja poltetaan. Tuholaisista tavallisin on vattukuoriainen, joka vaurioittaa vatun nuppuja ja kukkia, sen toukka, 'tuttu vattumato', marjoja. Torjuntaruiskutuksia voidaan tehdä parhaiten Bioruiskutteilla tai muilla pyretriinipohjaisilla torjunta-aineilla. Näitä voidaan käyttää vielä kukinnan alettuakin, mutta tarkista aina ko. aineen käyttö- ja varoaikaohjeet pullon kyljestä.

Copyright; Kauppila Oy; kaikki oikeudet pidätetään.